Katon vaihdolla komeaa jälkeä

Yksi- ja kaksikerroksiset rivitalot Pähkinäkujalla Lahdessa on rakennettu 1980-luvun alussa. Kattoon valittiin rakennusaikana hyvin paljon käytetty ruskea kuitusementtilevy, joka asennettiin – myös aikakaudelle tyypillisesti – ilman aluskatetta.

As. Oy Tuomihaan Varttikattoa enemmän ongelmia oli aiheuttanut 1980-luvun alun arkkitehtuurille tunnusomainen tapa nipistää rakennuksista pois tuiki tarpeelliset räystäät. Veden roiskuminen varsinkin kaksikerroksisen rakennuksen yläkerrosten julkisivuun oli jättänyt jälkiä tiilipintaan.

Rivitaloyhtiö Lahden Saksalassa
Kattosilta rivitalossa

Kestävämpää ja kauniimpaa

Lahden rakennusvalvonnassa haluttiin, että rakennusten ulkonäkö säilyisi mahdollisimman muuttumattomana. Profiililtaan sopivan, Monierin klassisen Ormax-betonikattotiilen ruskea väri on hyvin lähellä Vartti-levyjen alkuperäistä ruskeaa. Suomessa kehitetty ja valmistettu Ormax pysyy kauniina vaativissakin sääoloissa, sillä siinä on kestävä pintamaalaus. Ormax on myös nopea asentaa, mistä on etua suurissa kattokorjauksissa.

Kattorakenteiden uusimisen lisäksi rakennusten energiatehokkuutta parannettiin paitsi yläpohjan lisäeristyksellä, myös asuntokohtaisen, koneellisen ja tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihdon asennuksella.

Yläpohjaan tarvittiin lisää tilaa puhallusvillalle, joten rakenteita korotettiin. Villapuhalluksen jäljiltä eristepaksuus on vähintään 350 mm, osin jopa 400 mm.

Nykymääräysten mukaisesti yläpohja osastoitiin paloturvallisuuden kasvattamiseksi paloseinillä. Rakennukset saivat myös räystäät. Katolle asennettiin kondessisuojattu Span-Flex aluskate, tuuletusrimat, tiiliruoteet ja uudet Ormax-betonikattotiilet sekä määräysten mukaiset kattoturvatuotteet, kuten lumiesteet, tikkaat ja kulkusillat ja palo-osastoihin kulku uusien kattoluukkujen kautta. Myös sadevesijärjestelmät uusittiin.

Ohikulkijalle remontin paljastaa paitsi uusi, kauniisti auringossa kiiltävä betonitiilikate, myös naapuritaloihin verrattuna hämmentävän suuri määrä läpivientiputkia.

Asuntokohtaisten IV-laitteiden asennus osoittautui putkiasennusten osalta haasteelliseksi, sillä rakennuksissa oli ontelolaattavälipohja ja -yläpohja. Laattaan jouduttiin siis puhkaisemaan erittäin monta reikää putkia varten.

– Reikiä tehtiin yhteensä noin keskimäärin 16 kpl/asunto, muistelee urakasta vastanneen Lemminkäisen Kattourakoinnin puolesta vastaavana mestarina toiminut Ahti Laaksonen. Läpivientien määrää kasvattivat myös radonputket.

Kunnialla läpi

Urakan kustannusarvio oli reilu 400 000 € ja kokonaiskulut jäivät pienine lisätöineen hieman senkin alle.

Urakan edistyessä tuli todistettua, että kattoremontit voidaan vallan hyvin toteuttaa myös talvisaikaan. Tammikuun pahimmillakaan pakkasilla ongelmia ei ollut. – Purimme vanhaa kattoa aina yhden jakson kerrallaan, joka korjattiin suojattuna. Asukkaat saattoivat jatkaa elämäänsä aivan normaalisti, Ahti Laaksonen kertoo.

Rakennuksen ympärille pystytettyjen telineiden vuoksi kauniita istutuksia ei tarvinnut vaarantaa, sillä kaikki liikkuminen tapahtui telineillä.

Vastaavanlaisia urakoita on edessä erittäin paljon ja viimeisen kahden vuoden aikana niitä on Lahden alueellakin toteutettu kovaan tahtiin. – Vartti-kattoja asennettiin aikanaan hyvin paljon ja nyt ne ovat viimeistään tulleet vaihtoikään, kohteen tekninen isännöitsijä Ilkka Pollari sanoo.

– Nyt korjausvaiheessa alkavat olla 1980-1990-luvuilla rakennetut Vartti-, huopa- ja peltikatot, Ahti Laaksonen lisää.

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

LUE LISÄÄ